Espoon Perhokalastajat r.y.

Etusivu Esittely

Jäsenmaksu

Jäsenmaksu vuodelle 2014:
- aikuiset 40 euroa
- juniorijäsen 20 euroa (-95 ja sen jälkeen syntyneet)

EPK:n tilinumero:

Aktia FI22 4055 4720 0795 22

Liity seuraan.

Jäsen, kirjaudu



Jäsenedut

Jäsenedut tarjoaa:

Orvis Fiskars

Spey Clave

Tyrskytaimen

Nordic Angler

 

 

 

Eduista tarkemmin jäsenosiossa.

epk_logo
EPK:n toiminnan esittely Sähköposti
06.10.2007

Toiminnan esittely

img_2038Seuratoimintamme koostuu kerhoilloista, yhteisistä kalareissuista ja kilpailutoiminnasta. Perhojen sitominen on olennainen osa yhteistä harrastustamme. Kerho antaakin erinomaiset puitteet sinulle kehittyä niin perhokalastajana kuin perhonsitojanakin. Lisäksi saat mahdollisuuden kalastaa mukavassa porukassa.

Kerhoilloissa esiintyvät oman jäsenistön lisäksi maamme parhaimmistoon kuuluvia perhokalastajia ja perhonsitojia. Käsiteltäviin aiheisiin kuuluvat kalapaikkojen esittelyt, kalastustekniikat, välineet, hyönteiset ja yleensäkin kaikki mahdollinen perhokalastukseen liittyvä. Sidomme yhdessä uusia ja vanhoja luottoperhoja. img_2764Sidonnan opetusta järjestetään niin alkaville harrastajille kuin kokeneemmillekin lohimiehille. Kerhoillat pidetään EPK:n kerhohuoneistolla (Viherkalliontie 7 A, 02770 Espoo), ellei toisin mainita.

EPK järjestää jäsenilleen runsaasti yhteisiä kalastusreissuja. Tarjolla on mukavaa seuraa, hienoa kalastusta ja upeita elämyksiä. Reissukohteina ovat olleet mm. Huopanankoski, Langinkoski, Äyskoski, Läsäkoski, Fiskars jne. Jäsenistömme käytössä on myös oma lampi, missä kerholaiset voivatkin käydä myös arkisin iltareissulla.

Olemme osallistuneet vuosittain SM-tasolla sidonta- ja kalastuskilpailuihin. Lisäksi meillä on kirjasto, josta löytyy alaa käsitteleviä kirjoja ja lehtiä niin kotimaasta kuin valtameren takaakin.

Historia

Espoon Perhokalastajat r.y. - jo vuositolkulla koukussa

Kaksi innokasta espoolaista perhokalastajaa Markku Kemppainen ja Pekka Sundberg aloittelivat perhokalastusharrastusta 70-luvun lopulla. Opettelu oli hankalaa, koska ei ollut asiaan vihkiytynyttä seuraa lähellä. Oli hankala saada kontakteja alan harrastajiin. He päättivät hankkia vuokraveden Karkkilasta, jonka ympärillä touhusi muutaman kalastajan porukka työnimellä Espoon Pupat. Pupastahan on tarkoitus kuoriutua aikuinen hyönteinen – eli oikea kalastusseura. Pekan nojaillessa elokuussa 1983 sillan kaiteeseen iltaruskon värjätessä Miekankosken loppuliun oranssin punaiseksi, Markku kahlasi koskesta ja meni myös lilluttelemaan streameria sillalta käsin, kysyen ”Pitäisiköhän meidän perustaa Espoon perhokalastajat?". (Miekankoski oli tuolloin Helsinkiläisen Perhokalastajat r.y.:n jäsenten ahkerassa käytössä.) Pekka tuumasi, että perustetaan vaan, mutta eiköhän ensin käydä intti ja sitten vasta. Seuran syntysanat tuli siis lausuttua silloin. Seura rekisteröitiin kuitenkin vasta 19.9.1986. Perustajajäsenenä oli edellä olevien lisäksi Pekka Sulamaa, ja ensimmäisessä hallituksessa toimi myös Jarmo Sundberg. Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Markku Kemppainen ja sihteerinä Pekka Sundberg.


c13 Heti alussa oli selvää, että toiminnan peruskivenä tulee olla oma kalavesi. Kemppainen kiersi sopivia pienvesiä lähialueelta ja sopiva löytyikin Espoon Gumbölejoesta. Sundberg oivalsi, että jäseniä saataisiin mukavasti, jos saisimme Perhokalastus–lehden espoolaisten tilaajien nimilistan. SUKL:n puolelta sellainen annettiinkin ja niin kutsu lähti muutamalle kymmenelle espoolaiselle perhokalastajalle Olarin koululle pidettävään tapaamiseen. Tapaamisen jälkeen joukko oli 23 hengen vahvuinen. Lähdettiin tekemään sopimukset kalastusoikeuksien vuokraamisesta. Sellainen saatiin ja joen kunnostaminen alkoi silloisen läänin kalastusjohtajan Åke Doktarin valvonnassa. Myös Espoon kaupungin vesilaitoksen taholta saatiin verratonta apua. Jokeen suoritettiin kirjolohen istutuksia ja pidettiin juhlallinen avajaistilaisuus, jonka jälkeen kalamiehet alkoivat innokkaasti kalastamaan perholla ”Espoolaisessa koskivedessä”.

Juniorityö on ollut seurantoiminnan perusta ja kulmakivi. Seura on toiminut vuosien varrella monen tunnetun suomalaisen perhokalastajan kasvattajaseurana. Siihen ei olisi päästy ilman monipuolista toimintaa. Ensimmäiset 8 vuotta seura kokoontui Olarin koululla, jolloin toiminta koostui oman joen, sekä ”yläkerran” että ”alakerran” kalastusalueiden ympärillä tapahtuvaan toimintaan. Seurailloissa oli esitelmiä ja perhonsidontaharjoituksia. 1989 olimme ensimmäisen kerran mukana kilpailutoiminnassa SM-tasolla. Kun toiminta siirtyi 1993 omiin, Viherlaaksossa oleviin vuokratiloihin, toimintaa saatiin monipuolistettua. Synnytettiin pienryhmä toimintaa eri perhokalastuksen osa-alueille. Perhonsidonta-, lohi-, hauki-, kilpaperhokalastus-, kilpaperhonsidonta-, meritaimen-, omajoki- jne. ryhmät toimivat omilla saroillaan. Lisäksi esitelmätoimintaa saatiin tehostettua huomattavasti.

c24Vuonna 1996 loppui vuokrasopimus Omanjoen osalta ja seuraavana vuonna vuokrasimme lammen seisovan veden kalastuskohteeksi. Lampi on edelleen käytössä ja on taannut etenkin nuorille harrastajille kalastusmahdollisuuden kaupungissamme. Kalastuspaikkoihin seura on panostanut runsaasti mm. kunnostamalla niitä, siivoamalla muidenkin roskia talkoilla ja kohentamalla kalastoa. Seura on järjestänyt runsaasti kalastusreissuja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin (Ruotsi, Eesti, Norja). Erilaiset traditiot ovat muokkaantuneet kiinteäksi osaksi toimintaa. Kauden avaus- ja lopetusillat, Omanlammen avajaiset (ja seuran Kala Kingi -kisa), spekulaatioilta sekä seuran pikkujoulut ovat haluttuja iltoja seuralaisten mielissä.

k22 Alusta asti seura on ollut kansallinen vaikuttajaseura. SUKL oli seuran henkinen koti kymmenen vuoden ajan, mutta jäsenistö ei ollut tyytyväinen liiton toimintaan ja päätti erota siitä. Liiton varapuheenjohtajana toimi kahden vuoden ajan seuran silloinen puheenjohtaja Matti Hellevaara. Seura on ollut itse läsnä erilaisissa foorumeissa ja järjestänyt päävastuullisena SM-perhokalastuksen loppukilpailun Huopanankoskella ja yhdessä Helsingin perhokalastajat r.y:n kanssa SM-perhonsidontakilpailun Helsingissä. Tuorein kaikille avoin tapahtuma, jonka seura on järjestänyt, on luonnonlohen puolesta järjestetty Save Our Salmon - 2005, jonka ”päätähtenä” oli NASF:n puheenjohtaja Orri Vigfusson Islannista.

Seuralaiset ovat myös perustaneet Uudenmaan Virtavesien hoitoyhdistyksen eli VIRHON, joka perustettiin kunnostus- ja ennallistamistoimintaa varten etenkin purovesille. Samoin seuran jäsenten Markku Kemppaisen ja Mika Vainion itsenäisyyspäivänä 1997 ideoima Pohjolan Perhokalastaja -lehti on ollut osoitus seuran kasvuvoimasta. Lehden ensimmäisenä päätoimittajana toimi seuran jäsen Matti Huitila. Useat seuran jäsenet ovat olleet kirjoittamassa artikkeleita niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin perhokalastusjulkaisuihin. Erilaisia nidejulkaisuja ovat olleet kirjoittamassa mm. Matti Huitila (Vesiperhoset ja perhokalastus), Risto Asikainen (Swimming Salmon –The Final Seduction) ja Markku Kemppainen (Etelä-Suomen koskikalastus).

Seuran puheenjohtajina ovat toimineet Markku Kemppainen, Pekka Leppänen, Matti Hellevaara, Joni Tiainen, Mika Vainio, Santeri Kinnunen ja Tomi Mäntylä.

Historia kuvina I

Historian havinaa kuvina, mutta myöskin tekstin muodossa, eli lataa EPK:n historian ensimmäinen uutislehti skannattuna.
pdf EPKuutiset1992 2.07 Mb

c1

Ensimmäinen katselmus oman joen ”yläkertaan” tapahtui vuonna 1985. Kuvassa Jarmo Sundberg.

 

C31

Legendaariset oman joen avajaiset toukokuussa 1986. Tarjolla AINA kuohuviiniä ja lohileipiä!

 

C63

Kalastusretkellä Norjan Nordalselvalla vuonna 1986. Tämä retki oli seuran ensimmäinen yhteinen ulkomaille suuntautunut kalastusreissu. Kuvassa Asko Jylhä, Jarmo Sundberg ja Matti Nenonen.

 

c10

Pohjapato- ja siltatalkoissa 1987 mukana mm. Jouko Dag, Jan-Erik Juslin ja Markku Kemppainen.

 

C17

Pusulan Leppäkorvesta noudettiin 1988 ensimmäiset harjusistukkaat omalle joelle. Kuvassa Markku Kemppainen.

 

C19

1988 RTKL tekee ensimmäisen sähkökalastuksen Gumbölejoessa. Ensimmäiset merkit maamme uhanalaisimmasta meritaimenkannasta löytyvät.

 

C42

Pikkujoulut pidettiin Haukilahden vesitornissa (Haikaranpesässä) vuonna 1988. Kuvassa menossa perinteiset arpajaiset.

 

DA7

Seuran jäsenet ovat aina saaneet hyvin kalaa DAL-joelta. Kuvassa Pekka Leppäsen ja Juha Jormanaisen saalista keväältä 1990.

Historia kuvina II

 

K2

Seuran ensimmäinen MM-joukkuepaikka varmistettiin näillä kaloilla! Kuvassa Matti Huitila Äyskoskella vuonna 1992.

re4

Santeri Kinnunen ja 0-luokan vavalla saatu lohijalka Repparilla 18.7.1999.

 

pu13

Markku Kemppainen ojentaa Oman Lammen Kingi palkinnon Matti Hellevaaralle keväällä 2002.

 

k20

Perhonsidonnan Suomenmestaruuskisoissa Kajaanissa 25.10.2003. Kuvassa pöydän takana vasemmalla Ville Aartolahti ja oikealla Ilkka Vesa, edessä Santeri Kinnunen.

 

c461

Risto Asikainen ja seuran pikkujoulutarjoiluja 2003.

 

vi6_copy

Orri Virguson seuramme järjestämässä Save Our Salmon (SOS) tapahtumassa 5.2.2005.

 

vi7_copy

Mikael Frödin näyttää perhonsidonnan mallia SOS tapahtumassa 5.2.2005.

 

vi10_copy

Seuramme jäsenen ja vuoden kokin Ari Ruohon ruuanlaittokurssi oli menestys 2.9.2005.

Viimeksi päivitetty 23.01.2014
 

Powered by Joomla! | Template by goP.I.P | Copyright © 2007 - 2011 Espoon Perhokalastajat r.y.